Uusi Vuosi meni hyvin, koirat ulkoilivat keskenänsä jopa pommituksenkin aikana pihalla, meidän lähellä kun ei niin pommiteta, lähinnä järven toisella puolella. Fanni sai yksi Uusia Vuosi trauman raketeista kun oli parvekkeen ovi auki ja Fanni kuuli ja näki raketin kun ammuimme pihassa, Fanni juoksi sängyn alle ja tärisi siellä loppuillan. Sen jälkeen olen yleensä pistänyt sen yhteen huoneeseen, verhot kiinni ja radion päälle mutta nyt ajattelin että olkoon nyt ihan vapaasti sisällä kun ei ammuttu kuin muutama raketti. Minun mielestä sisälle ei äänet edes kuuluneet, joka tapauksessa Aava ei noteerannut mitenkään, Fanni varmaan näki jostain ikkunasta räiskähdyksen kun hiukan tärisi kun meni maate pedillensä ja pälyili ympärilleen, mutta muuten oli yllättävän rauhallinen. Aava katsoi ihmeessään isoasiskoa ja ihmetteli mikä oli hätänä?
Meillä oli Uuden Vuoden aatosta muutaman päivän serkutkin kylässä joilla on vanha ja kuuro cavalieri poika Pave. Fanni ja Pave ovat vanhoja tuttuja (joskaan nekään ei ole mitään ylempiä ystäviä paitsi silloin kun Fannilla on juoksut) Mutta Aavapa olikin vähän liiankin innokas tutustuja ja pave ei oikein jaksanut innostua ja rähähtele tuon tuosta ja Aavahan ei siitä millään tapaa hätkähtänyt mutta, vanhan sydänvikaisen Paven hyväksi pidimme kuitenkin koiria erossa.
Tällä viikolla kaverikin kävi kylässä 10 kk ikäisen tiibetinspanielinarttu Pepin kanssa kylässä, Pepi on aika arka ja Aava ei ole kovinkaan kohtelias. Ulkonakin Pepi meinasi hukkua lumihankeen kun Aava hyppi Pepin päälle eikä tajunnut tulla pois päältä. Lopulta Aava alkoi hermostumaan kun Pepi ei leikkinyt sen kanssa ja alkoi murisemaan ja näykkimään Pepiä, jota hiukan ihmeissään katoin 4 kk ikäisen tyttelin tekevän...niin no, näkiväthän Aava ja Pepi aikaisemminkin Aavan ollessa 7 vk ja Pepi oli 7 kk, on ihan "kiva" videokin kun pikkuinen Aava rökittää Pepiä, se ei kyllä tosiaan mikään kovin hienovarainen ole. Fanni oli tälläkertaa todella asiallinen ja eikä kertaakaan murahtanut Pepille ja Pepi hakeutuikin Fannin turviin välillä.
Aavalla pitää todellakin olla vähän isompia leikkikavereita, pienet jää liian helposi jalkoihin.
Oltiinhan me joulun jälkeen myös eräällä kentällä minun kaverin ja Topi pystykorvan kanssa. Ensiksii Aava vähän luimuili ja mielisteli Topia mutta pian tyttö jo rohkaistui ja jo pompotti Topia menemään ja juosta kipsutti Topin perässä. Fanny olikin pian ilman leikkikaveria kun Aava omi kokonaan Topin itsellee, mutta kyllä ne kolmistaankin leikki.
Fanni ja Aava otta nykyäänkin muutamiakin kertoja tunnin pötköön painihetkiä, mäyhäävät toisiansa ja välillä toinen on leikin pomo ja sit taas vaihtuu pomottaja, samoilla leluilla rehataan pitkään ja revitään yhdessä. Aava tykkää kauheasti erillaisista palloista ja tiputtelee niitä portaista alas ja juoksee perään niin että luut kolisee. Vähän väliä on myös noukittava palloa jostain lipaston alta kun Aava pylly pystyssä yrittää epätoivoisesti änkeä isot tassunsa lipaston alle ja sohii niillä lattiia ja yrittää löytää lelua.
Aavan uusi harrastus on melko vaarallinen (kenties Fannilta oppinut) nimittäin autojen perässä juokseminen... :@ kerran lähti meidän pihasta lähteneen auton perään vaikka Fannikaan ei ollut näyttämässä mallia, lenkillä saattaa lisätä vauhtia kun auto menee ohi, ihmettelee kovin aina sillanpäällä alla moottoritiellä meneviä autoja. Kerran koirat olivat vapaana illalla ja siinä oli pieni moottoritie lähistöllä, kun auto meni ohi Aava juoksi vähän matkaa ja hyppäsi lumipenkkaan ikään kui jahdaten autoja vaikka ei onneksi ollut ihan tien vieressä. Siinä sitten värjöteltiin että autoja suhahtaa ohi ja vähän opeteltiin Aavan kanssa miten käyttäydytään kun auto menee ohi...
Aava on jo superhyvä sisäsiisteydessä ja yölläkin tulee herättämään kun tulee hätä, enään ei pakkasetkaan haittaa, monesti Aava ja Fanni lähtee kahdestaan ulos mutta, nykyään jos Fanni ei jaksa lähtee niin Aava menee yksin ylväästi tarpeillensa ja juoksee pitin mantuja yksinänsä ja tutkii luontoa :]
Opeteltiin Aavan kanssa kosketuskepin käyttö ja nyt ollaan sillä opeteltu "Canis-lehden" oppien mukaan sivulletuloa ja eteentuloa. Ymmärtää jo nyt parin harjoituskerran jälkeen idean ja meinaa kokoajan änkeä sivulle jo valmiiksi kun näkee että "koulutushetki" alkaa :)
Fannin kanssa on tosi turhauttavaa treenailla kun ei jaksaisi millään kokoajan hinkata niitä ALO-luokan liikkeitä, tunutuu että Fannillakin pursuu jo korvista ulos, niin no, eihän me olla kun 5 vuotta sitä treenattu :] Ollaan sisällä vähän treenattu ruutua, ulkona on parempi joten sinne ens kerralla, lisäksi ollaan seuraamisen käännöksiä treenailtu. Tänä vuonna on tarkoitus mennä heti ekaan möllitokoon ja jos Fanni osaa käyttäytyä niin sitten oikeeseen kokeeseen. Toivotaan että jään lumipeite vaihtuu nopeasti kantohangeksi niin Fannikin pääsee vauhdin hurmaan suksien edessä joko vetäen tai sitten ihan vapaasti, nimittäin muuten väsyttää hyvin koiran!
Aavan vasen korva on tosi nätti mutta oikea korva ei vain asetu, sitä ollaan teippailtu ja hierottu muttä näköjään liian laiskasti, tuntuu että korva on jo rustoutunut ja ei tuo ton paremmaksi muutu :[
Mennään heti ensinmäiseen vastaan tulevaan match showhun Aavan kanssa että tottuu näyttelyjutskaan ja hälinään, 16. päivä alkaa lähsitön tokotreenit missä ollaan Fannin kanssa käyty 5 vuotta, pitää vuorotella kertoja koirien kanssa, Aavakin tottuu koiriin.
Tänään tilasin järkkärikameran ja viikon päästä saapuu, sitten varmaan saadaan enemmän tännekkin tuoreita kuvia, tässä teksissäkin on kyllä tuoreita kuvia Aavasta.
Ai teilläkin on nyt myös Aavan toimesta keksitty tämä "mahtava" harrastus. Kiva etteivät raketteja pelänneet. Millasen järkkärin tilasit?
VastaaPoista