Eilen kun heittelin sitten rannassa keppiä veteen, Aava tuumi kauan ja kastoi pelkästään etutassut veteen, muttei rohjennut mennä neljällä tassulla yhtäaikaa. Lopulta tein vähän ilkeästi, nostin sen siihen veteen niin että kaikki neljä tassua oli yhtäaikaa vedessä. No siitähän se sitten innostui ja kahlaili hakemaan keppiä (matalalta) No, tänään sitten oli kuuma päivä ja lähdin rantaan heittelemään lelua veteen. Suureksi hämmästykseksi Aava juoksi täyttä häkää veteen ja kerran jopa ui lelun perässä niin pitkälle että joutui uimaan, uiminenhan oli sitä etutassuilla huitomista! ;) Tästähän taidonnäytteestä on tekstin lopussa video, josta kyllä näkyy erittäin huonosti se uimisosuus.
Kerran se painoi tassulla lelun pohjaan eikä tajunnut ottaa sitä tassua pois sen päältä ja ekaksi ihmetteli mihin se meni ja upotti sitten lopuksi koko pään veteen :D
Fanni on päättänyt odottaa että vedet ihan oikeasti lämpenee, ettei vilustu :)
Kyllä se aina terhakkaana seisoo rannassa ja kun Aava tulee rantaan lelun kanssa niin Fanni varastaa sen, jospa vaikka saisi mamilta namin kun tuo sen sille.
Fanni on muuten hiukan kipeän oloinen. Torstaina huomasin kun se oli aika apaattinen, nukkui enimmäkseen, päästin sen ulos niin sehän ei laske painoansa ollenkaan vasemmalle takajalalle, kun sitten vähän venyttelin sitä ja painelin jaloista niin tietyistä kohdista kun paineli ja tiettyyn kohtaan venytti niin sen takajalat suorastaan petti alta. En tiedä johtuuko ontuminen spondyloosista vai nivelrikosta tai ihan jostain muusta. Apaattisuuskin voi johtua valeraskaudesta (tosin Fanni on luonteeltansakkin ylirauhallinen) Kuumuus rasittaa sitä tosi paljon lenkeillä ja kun mennään hihnassa niin onkin varmasti mielenkiintoisen näköistä kun toinen vetää hihna kireällä eteenpäin ja toista pitää vetää suorastaan perässä (itse voi sitten päätellä kumpi on kumpi) Ja varsinkin on tosi inhottavaa kun meijän tielle tuotiin uusi sorapäällyste niin on koirilla ja varsinkin Fannilla todella inhottavaa kävellä kivien päällä.
Teksteissä on aina useimmiten Aavasta enemmän kuvia kuin Fannista koska Fanni näyttää nykyään joka kuvassa vähintään 8 vuotiaalta mummolta ja ilme on aina semmoinen surullinen ja apea, Aava kun taas on tuommoinen iloveikkonen ja Aava on muutenkin kesken kehityksen niin niitä kuvia on kiva jälkeenpäinkin katsella miten se kehittyy :)
Odottelen innolla, että veset lämpiäis niin paljon, että minäkin voisin siellä olla ja koirankin olisi mukava olla siellä, niin pääsisi Fannia uittamaan pelastusliivien kera, uiminen kun ei rasita niveliä niin on helpompi ja turvallisempi tapa vaikka vähän karistaa kiloja mummerolta.
Aava on oikea luonnonlapsi, eräs päivä siskoni oli kuullut kun joutsenet kirkui kauheasti, se oli katsonut rantaan, niin siellähän Aava oli istunut rannassa ja ihaillut kauniita joutsenia jotka uiskentelivat lähellä rantaa. Siitä on ihana kuvakin, mutta se on siskon kameralla. Lisäksi Aava ihmettelee kun käki laulaa ja kuuntelee päätä kallistellen sitä ihmeissään. Aamullakin kun päästän sen pihalle niin se saattaa siellä tunnin verran samoilla pitkin metsiä. Monesti se on käynyt opettelemassa uimaan, kun on läpikotaisin märkä ja joskus olen nähnyt sen piilottelevan luitansa johkin metsään, on sitä niin hauska katsella :)
Aava ja Fanni pysyy muuten nykyään tosi hienosti pihassa. Kerrankin kun kaksi saksanpaimenkoiraa käveli meidän pihan ohi ja muistin, että koirat on vapaana pihalla, ajattelin jo että ne on siellä niitten kimpussa, mutta suureksi hämmästykseksi kummatkin seisoivat vierekkäin nurmikolla ja vähän murisivat siinä. Tein sitten virheen ja menin niiden luokse, silloin ne sitten lähti. Fanni kävi vain haistamassa toisen takapuolta ja palasi takaisin pihaan omatoimisesti. Aava kävi leikkimässä piiriä sen toisen kanssa, sitten se huomasi edellä menevän koiran ja juoksi sen luokse, se ärähtikin Aavalle sitten ja Aava luikki äkkiä pihaan :D
Toivon, että kesälomalla kerettäisiin taas enemmän toikoilla Aavankin kanssa, kun on taas jäänyt vähän vähäiseksi tuo ja onhan tuo jo 3 kk päästä vuoden, nopeesti meneekin aika :O Ensi viikolla onkin jo sitten Tuurin näyttely. Eipä muuten kauaa kestänyt uusi kangashäkki. Tein ison virheen kun veljeni tuli lapsineen kylään ja ne lapset kun ovat aivan paniikissa Aavasta kun se on tuommoinen tohelo, pistin Aavan sinne häkkiin joka oli minun huoneessa ja ovi sitten kiinni (ajattelin, että saisi hetken nukkua siellä rauhassa kun justiin oltiin tultu pitkältä lenkiltä) syötiin siinä sitten ja yhtäkkiä koira pyörii siinä jaloissa, luulin että se oli saanut taas vain avattua vetoketjut niinkuin viimeksi, mutta sepä olikin ottanut järeemmät aseet käyttöön ja tullut läpi verkosta, siinä on sitten kunnon hole keskellä oviaukkoo. Häkki oli kumminkin kestävimpiä kangashäkkejä, mutta kyllä me seuraaviin näyttelyihin otetaan ihan vain varmuuden vuoksi tuo meidän metallihäkki.
Joo :) Ihania kuvia ja ihana Aava! Kunnon vesipeto :D Siitähän tulee kunnon uimamaisteri vielä tässä kesän aikana. :D
VastaaPoista