Hiihtoloman loput

Lauantaina lähdettiin aamusta siskojen kanssa mummolaan Kokemäelle, Poriin. Ruttuturvat tuli mukaan tietenkin. Fanni oli tapansa mukaan oikein mukava, tervehti mummon ja papan ja meni maate ja tarkkaili sieltä. Mutta taas Aava oman tapansa mukaan juoksi ristiin rastiin taloa jatkuvassa liikkeessä hermostumiseen asti ja saikin viettää aikaa yksinänsä pihalla peuhaten myös paljon. Kotimatkalla Aava vasta järjestikin ongelmia. Kun oltiin ajettu jo yli puolen välin matkaa niin se oli nukkunut ihan rauhassa Fannin kanssa takakontissa kunnes alkoi pitämään hirveää läähätystä aivan kuin olisi happi ollut loppumassa. Avattiin sitten ikkunoita, että ilma kiertää paremmin, mutta Aava vaan jatkoi hönkäilyään. Sitten Aava rauhoittui kuin taikaiskusta ja kuului "prhlöööprrrr" ja kuvottava haju levisi autoon. Vilkaisin sitten taakse ja auton takakontti oli seiniä myöten RIPULISSA. Pysähdyttiin sitten jollekkin sivutielle ja päästettiin koirat pihalle ja Aava heti reunaan ripuloimaan. Selvisi sitten, että miksi se heittäyty niin oudoks yhtäkkiä kun ei voinut sanoin kertoa hätäänsä ja sen hädän taas selitti Aavan juoma muutaman päivän seisonut kissanmaito jonka se litki kipan tyhjäksi....matkaa oli vielä jäljellä ja pistettiin Aava takakonttiin josta se löysi puhtaan nurkan minne käpertyi nukkumaan. Fannia on niin sivistynyt ettei me voitu sitä pistää sinne taakse joten penkillä oli vielä yksi paikka tyhjä jossa Fanni sitten istui polleena loppumatkan minun vieressä....kotona odotti auton siivous urakka :)

Viimeinen lomapäivä, sunnuntai vietettiinkin sitten jäällä aurinkoisessa säässä ulkoillen. Aamusta aamupalan sulattelun jälkeen lähdin koirien kanssa jäälle hiihtämään. Muutaman päivän suojasään ja uudestaan tulleiden pakkasten ansiosta siellä oli ihan mahtava hankikanto ja oli aivan loistavaa luistella suksilla siellä, sen oli huomannut moni muukin sillä yleensä niin melko rauhallisella Muuratjärvellä oli vilinää hiihtäjien, potkukelkkailijoiden ja kävelijöiden muodossa.

Illalla mentiin vielä sitten äidin ja koirien kanssa jäälle kävelemään iltapäivän auringossa. Lenkistä tulikin vähän pidempi kun käveltiin jään kautta hautausmaalle ja takaisin. Kotiin tultaessa olikin sitten vihdoin jo kaksi väsynyttä bokseria. Matkalla välillä pidin Aavalle koulutustuokioita ja heiteltiin frisbeetä.

Aavan haava näyttää nyt hirmu hyvältä, on parantunut tosi hyvin! Eikä ole yrittänyt enään yhtään raapia tai "sabotoida" sitä.

Tänään alkoikin jo arki ja koirat joutuivat taas jäämään keskenään kotia. Käytiin jäällä tämänkinkertaisessakin auringonpaisteessa potkukelkalla potkuttelemassa tänään koulun jälkeen. Siinä sitten välillä pysähdeltiin ja pidettin "koulutustuokioita" Aava on kyllä pikkasen motivoitunut koira ja aina valmis kaikkeen :) Fannikin kyllä kun on vaan namia ;) Aavan kanssa huomasin semmosen ongelman luoksetulossa että se tulee pikkasen liian kovaa päin. Kokeiltiin nyt suoraa luoksetulosta eteentuloa ja ilman mitään apuja kädet sivulla se juoksi suoraan eteen istumaan, mutta se tulee semmosella voimalla ja vauhdilla, että mun polvet on pian sisässä, mutta yritän parhaani mukaan pitää polvet kunnossa. Onhan tämäkin parempi kuin se että koira tulee liian laiskasti, jos tämä äityy suureksi ongelmaksi niin mietitään sitten jotain hidastusratkaisua :)