Autoilevat ruttuturvat

Kaikki tehdään yhdessä...

Torstaina jäi bokseritottikset väliin kun samaan aikaan oli VEPE-kokous ja sen jälkeen Fannin rallymöllitoko-kisat. Mutta eipä tullut mentyä sinne kokoukseen ja lopulta jäi myös se kisakin väliin... Joten vaikka torstain piti olla "tapahtumarikas" päivä niin loppujen lopuksi ei tehty mitään... 

Kokouksessa oli päätetty, että pidemmällä olevien treenit on maanantaisin ja aloittelijoiden treenit tiistaisin klo. 18:00 ja meidän tuurilla tiistaisin on Aavalla myös 18:00-19:00 agilitytreenit. Meidän pitää rientää suoraan agilitystä myöhästyneinä ja valmiiksi väsyneinä VEPE-treeneihin.

Heti kun iskä perjantaina lähti kaupungille niin bokseritytöt pääsi kokeilemaan salaa uuden auton takapenkkejä... niiden suruksi auto ei kuitenkaan lähtenyt lainkaan liikkeelle, tylsästi vaan oltiin pihassa, vaikka Fanni innostui siitäkin jo ihan tarpeeksi, autohullu kun on.

autopotretti

Aavaa alkaa tympimään sama maisema

Aava huutelee kuskia paikalle, etää päästäisiin vihdoinkin liikkeelle...

Fanny ei tietenkään liikahtanut mihinkään autosta, vaikka muut menivät jo....

...."Huudelkaa ihan rauhassa, mää en lähde täältä mihinkään!"....

...."Huusiko joku mua ajelulle?"...

..."Äh, taas ne huijas mua, se toinen auto oli paljon parempi..." 

Sallia rupes kyllästyttämään.

<3

Salli

Salli tarkistaa onko takakontti tarpeeksi iso kaikille kolmelle ja toteaa, että ei, eli joutuvat ehkä tulevaisuudessakin istumaan takpenkillä....

Sunnuntaina lähdettiin seitsemän jälkeen ajelemaan äidin ja Aavan kanssa Kotkaan näyttelyyn. Aluksi ilma näytti ihan hyvältä, jossain vaiheessa satoi pikkaisen vettä. Kun päästiin paikalle, oltiin niin aikasessa, että käytiin Aavan kanssa kiertämässä näyttelyalue. Aava oli tosi nätisti, yhtään ei pörhistellyt ja ihaili lelukojuilla ihania leluja. Mentiin kävelylle siihen lähelle ihanaan kukkapuistoon joka ympäröi puoliksi satamaa, oli kyllä hieno! Kun alkoi satamaan vettä, vietiin Aava autoon ja mentiin kahville. Käytiin vielä kehän ruenalla ilman Aavaa kattomassa missä vaiheessa kehä on ja vettä satoi kuin saavista kaatamalla. Istuttiin autossa ja sitten lähdettiin häkin ja koiran kanssa vesisateeseen. Näyttelyalue oli sillä aikaa muuttunut isoksi vesilammikoksi... Boksereita oli 16 ja onneksi ne mentiin sopivan reippaasti läpi, vettä kun vaan tuli ja tuli. Näyttelyn jälkeen oltiinkin sitten polviin asti ravassa eikä valkoisia kenkiä voinut oikein tunnistaa, ne tirskuivat vettä...Autonkin penkit muuttuivat nopeasti kovin hiekkaisiksi. 

Aavan luokassa oli 2 muuta koiraa, Aava voitti ne, sai ERIn ja SAn. Paras narttu kehässä Aava muunmuassa veti kesken ryhmäjuoksun keskelle kehää ison ripulikasan ja tärisi kylmissään, mutta ei rähissyt missään vaiheessa. Aava jäi paras narttu kehässä sisarustyttöjen taakse ja tuli kolmanneksi ja sai SERTIN! 

Pakattiin tavarat ja lähdettiin kiireesti pois vaikka sade kyllä jo lakkasi. Mentiin ottamaan Aavasta Kotkan puistosta vähän kuvia ja äiti kävi vielä ostamassa koirille ison pedin näyttelyaulueelta! Aava ei ollut oikein innokas kun yritin ottaa seisomiskuvia...

Kotka KV  ERI, NUK1, SA, PN3, SERT  tuomari. Sylvie Desserne Ranska

" Ihanan tyyppinen. Kiva pää. Hieman liian lyhyt kuono. Erinomainen etuosa & lapa & rintakehä & ylälinja & hännänkiinnitys & takaosa.Liikkuu erittäin hyvin."

Aava ja Aavan eka serti <3

"Onks mun takajalat nyt ihana varmasti tarpeeks venytetyt? "

Aavaa rupes hermostuttamaan...

:)

<3

Aava löysi näyttelystä myös itsellensä ihanan sulhasen, valitettavasti se ei liikkunut mihinkään vaikka Aava kuinka yritti. Me käveltiin pois näyttelystä kun pysähdyttiin kojuun kattomaan petiä joka me ostettiin sitten myöhemmin. Petien vieressä oli semmoinen pronssinen Aavaa pikkusen pienempi bokseripatsas jolla oli päällä punaiset valjaat (mallinukkena oli siis). Aava huomasi yhtäkkiä sen ja rupesi hirveästi murisemaan sille karvat pystyssä. Kesti hetken ennenkui Aava uskalsi mennä sitä edes lähemmäksi. Lopulta se uskaltautui varovasti haistelemaan sitä ja murisi sille turpa kiinni patsaan turvassa. Kun lähdettiiin niin ei Aava meinannut millään lähteä ja vilkaisi vielä mahan alle että olihan se varmasti uros kun ei saanut oikein tuoksusta selvää. Kyllä siihen tuli muitakin ihmisiä nauramaan hölmölle Aavalle kun se kovasti yrittää siinä uhitella eikä toinen sano mitään vastaan!
 Kotimatkalla kuului takakontista taas syvä kuorsaus ja kotona repesi ilo kun Salli ja Aava pääsivät taas peuhaamaan! Fannilla ja Aavalla on menossa nyt joku "jääkausi". Ne ei ole leikkineet pitkiin aikoihin yhdessä ja kun kävelevät toistensa ohi käytävällä tai keittiössä niin kummankin häntä nousee aavistuksen ylemmäs ja askeleet ovat jäykkiä. Pari viikkoa sitten kuului sisällä myös rähinää kun niille tuli ilman näkyvää syytä joku kiista, mikä kyllä loppui yhtä nopeasti kuin oli loppunutkin.

Fanny valtasi uuden pedin