Aavan kanssa käytiin melko paljon näyttelyissä ja vihdoin kesällä saatiin ensinmäiset sertit niin Suomesta kuin Virostakin. Ensi vuonna jatketaan ehkä vähän vähemmillä näyttelyillä, mutta vähintään yhtä hyvin tuloksin ;)
Me kokeiltiin paria uutta lajia, minulle jo ennestään tuttua agilitya ja molemmille uutena harrastuksena tuli VEPE. Agilityssä päästiin jo hyvään vauhtiin ja tarkoituksena olisi ensivuoden keväällä jatkaa jatkoryhmässä. Ehkä sitten taitojen salliessa loppuvuodesta voisi käydä yhdessä tai useammassa epävirallisessa kisassakin. VEPE oli hauska uusi tuttavuus, mutta me ei keretty siihen oikein kunnolla tänä vuonna mukaan. Tuli aina huomattua että viikko oli vierähtänyt eikä me oltu taaskaan keretty treenata kuivalla maalla harjoitusta vaativia juttuja. Mutta sen verran kiva laji se oli, että jatketaan sitä varmasti ensi kesänäkin ja yritetään päästä treenaamaan paremmin.
Me jatkettiin myös tottista tänä vuonna ja edettiin siinä aika hyvin eteenpäin. Seuraamisessa tuli etenkin iso harppaus eteenpäin edelliseen vuoteen verrattuna. Paikallaoloa treenattiin myös K-S boksereiden tottiksessa BHn tyylisesti toisen koiran treenatessa saman aikaisesti ja sitten porukkatokossa TOKO tyylillä. Päästiin siinäkin paljon eteenpäin ja ensi vuonna sitten vielä enemmän. Kompastuskivenä on nyt ollut tuo maahanmeno koko vuoden. Sitä ollaan koko vuosi työstetty eri tekniikoilla, mutta edelleen ollaan samassa tilanteessa eikä se mene maahan ilman isoja apuja.
Ensi vuodelle olin ajatellut epävirallisia tokokokeita ja ehkä jopa jossain vaiheessa virallisiakin, mutta kaikki riippuu pitkälti tuosta maahanmenosta ja sitten melko uutena liikkenä täytyy opetella TOKO-hyppy. Loppuvuodelle voisi pistää tavoitteeksi BH-kokeen, mutta voi olla liian kova pala vielä....
Aavalta poistettiin alkuvuodesta kasvain kyljestä, mikä osoittautui hyvänlaatuiseksi. Luustokuvat otettiin loppuvuodesta ja ne näytti oikein hyviltä. Muuten Aavan kanssa ei ole tarvinnut lääkärissä käydä, lukuunottamatta pennutusjuttuihin liittyviä runsaita toimenpiteitä.
Jäljestys on ollut tänä vuonna tosi laiskaa, mutta ehkä se siitä vielä elpyy. Cani Crossia oli tarkoitus tänä vuonna kokeilla kunnolla, mutta se jää ensi vuoden haaveeksi sekin.
Tuossa on tarpeeksi haastetta ensi vuodelle!
Fannin kanssa aloitettiin myös uusi, hauska ja leppoisa harrastus, Rally-TOKO. Kävimme sekä alkeis, että jatkokurssin ja kävimme yhdessä epävirallisessa kisassa. Ensi vuonna mennään sitten jo virallisiinkin kisoihin kokeilemaan. Muutamia kertoja käytiin TOKO-treeneissä, mutta muuten sitä ei olla kauheasti treenattu ja käytiin vain yhdessä epävirallisessa kisassa. Ensi vuodelle olen katsellut jo kahta virallistakin koetta, että päästäis parantamaan sitä reilun vuoden takaista ALO3 tulosta :) Fannin ongelma tokossa on sen innokkuuden hiipuminen loppua kohden, joten sitä vaan jollain keinolla parantamaan...
Tänä vuonna käytiin muutamia kertoja leikkimielisessä henga-agissa josta Fanni innostui tietenkin hirveästi ja ensi vuonna varmasti mennään taas!
ALO-luokan liikkeet ovat Fannin mielestä jo niin tylsiä, että voisi ensi vuonna harjoitella mielenvirkistykseksi vaikka AVO-luokan liikkeitä. Uusia temppuja ei olla harjoiteltu koko vuonna kai yhtään ja ensi vuonna varsinkin kun Aavakin on vähän aikaa alku puolella poissa niin voisi keksiä ja opetella pitkästä aikaa pari uutta temppua!
Fannille ilmaantui mahaan peukalonpään kokoinen patti, mutta parin viikon aikana se pieneni ja lopulta hävisi yhtä nopeasti kun tulikin. Mutta koko vuonna ei ole tarvinnut Fannin kanssa käydä muistaakseni lääkärissä ja muutenkin Fanni on ollut tosi virkeä pitkän aikaa. Loppuvuodesta lisääntyneiden lenkkien ja Sallin kanssa painiessa on Fanni muuttunut vähän timmimmäksi ja lihaksikkaammaksi verrattuna mikä se oli pahimmillaan välillä kesällä. Tilasin Fannille jo heti tammikuulle pitkästä aikaa hierojan niin vanhus pysyy vetreänä jatkossakin :)
Siskoni hankki myös touhukkaan Salli-tyttösen, joka käy täällä usein moikkaamassa meitä. Aluksi Aava ja Salli olivat hyviä kavereita, mutta nykyään Aava tyytyy katselemaan sivusta, kun Fanni ja Salli pistävät matot rullalle.
Aava on ruvennut vähän isottelemaan ja pärisee nykyään muille. Fanni tyytyy kiertämään Aavan kaukaa, mutta Salli antaa samalla mitalla takaisin, joten toivottavasti tilanne ei ainkaaan tästä lähde pahenemaan Sallin vahvistuessa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tassunjälkesi :---)