Alkuvuoden kuulumisia

Uusi vuosi on hurahtanut kovaan vauhtiin meilläkin, vaikkei mitään erityisen erityistä olla kerettykään vielä oikeastaan tehdä.

Fanni on voinut melko vaihtelevasti... Jouluaattona niskat jumahti taas lukkoon ja mentiin jälleen vahvemmilla kipulääkkeillä ja levolla, kunnes taas muutaman päivän jälkeen noustiin vahvasti takaisin elävien kirjoihin.
Lähes koko tammikuu päästiin ilman kipukohtauksia, kunnes nyt lähipäivinä taas on ollut vaihtelevaa kipuilua. Tämän muutaman päivän aikana Fanni on välillä ollut lähes normaali ja sitten taas muuttunut kipeämmäksi. Jälleen menee vahvempaa kipulääkettä ja lepoa Fanni osaa ottaa jo ihan omatoimisesti.
Muuten Fannin yleisvointi on lähtenyt syksyn jälkeen itseasissa paljon parempaan suuntaan.. Kesällä Fanni vielä lenkkeili meidän kanssa 10km lenkkejäkin, kunnes kortisonikuurin myötä  suurin osa lihaksista katosi ja syksyyn mennessä Fanni hädintuskin jaksoi kävellä 200m päähän postilaatikolle. Nyt kortisonista on päästy lähes kokonaan eroon ja joululomalla Fanni yllätyksekseni kipitti reippaasti meidän kanssa jopa 5km lenkkejä ja alkoi olla taas paljon enemmän oma itsensä komentaen nuorempiaan.
Nyt vain taas toivotaan, että niskat rauhoittuisi jälleen, nimittäin vielä ei aijota luovuttaa..ainakaan niin kauaa kun Fanni ei kärsi kohtuuttomasti ja niskaoireet ovat väliaikaisia. Fanni on niin viisas ja vanha koira, että se tajuaa levätä omatoimisesti silloin kun niskat vihoittelee ja levossa Fannilla ei kipuja tunnu onneksi olevan. Silloin kun niskat ei vihoittele, niin Fanni on edelleen pirteä ja elämäniloinen muori.:)

Aava on nyt syönyt reilun kuukauden kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkettä ja viime viikolla käytiin kontrolliverikokeissa. Muutaman päivän päästä siitä saatiin tulokset ja veriarvot on nousseet nyt normaalilukemiin eli nyt ainakin toistaiseksi jatketaan samalla annostuksella millä aloitettiin. Hirveästi mitään selkeää muutosta käytökseen, ihoon tms. ei ainakaan toistaiseksi ole lääkityksen myötä tullut.
Aavan kanssa ollaan nyt muutaman kerran käyty hallitreeneissä ja yritetty löytää motivaatiota mm. ruudun eteenpäinviemiseen, jospa päästäisiin vielä tässä kevään aikana vihdoinkin kokeeeseen. Kotona varsinkin kovien pakkasten aikaan kunnostauduttiin myös treenailemaan sisällä vähän tekniikka-asioita.

Pöpö on päässyt myös Aavan varjolla pari kertaa mukaan treeneihin leikkimään, ja kotona ollaan tehty vähän jo muutakin myös ruualla. Pöpö on ollut liikuttavan innokas opiskelija ja sen kanssa on ilo tehdä ja leikkiä, mutta pikkujuttujen viilaamiseen ei mulla meinaa aina löytyä tarpeeksi hermoa.. Pöpö kun on vähän semmonen kömpelö ja ajoittain myös vähän ehkä puupää..

Pöpöllä ja Aavalla menee edelleen tosi kivasti ja totesinkin tässä yhdellä lenkillä että kyllä Aavalla olis melkosen tylsää ilman Pöpöä. Kokonaisuudessakin tilanne on nyt meillä jotenkin rauhoittunut, Aavankaan ei tarvii enää äksyillä Fannille kun se keskittyy Pöpön kanssa temuamiseen (toki tähän voi myös olla osansa steriloinnilla ja kilpirauhaslääkityksellä).

Tältä näyttää musta takki painien jälkeen -28 asteen pakkasessa.

Metsäleikit jouluaattona