Perus

Tuohon alempaam tekstiin lisäsin siis tuommoisen pienen näyttelyvideon.
Tällä viikolla ollaan nyt vain lenkkeilty ja vähän tokoiltukkin.
Pitäisi varmaan käyä noiden kanssa tuolla missä on enemmänkin nähtävää, kun ollaan nyt käyty vain jäällä ja sit semmoista pitempää lenkkiä missä saavat myös olla vapaana puolet ja vähänmatkaa kävellään autoasfalttitietäkin.
Jäältä löysin nyt vihdoinkin semmoisen moottorikelkka väylän joka on mukavan kovaa kävellä, koiratkin painavat tuhatta ja sataa, siellä ei kyllä harmikisi ole kauheasti puuhaa muutakuin juosta.
Tänään hiihtoloman alun ja minun syntymäpäivän kunniaksi lähdettiin taas jäälle lenkkeilemään, tälläkertaa otin myös Aavalle lelun mukaan.
Kun päästiin kovalle alustalle ja kaivoin Aavan iloksi taskusta narupallon ja voi sitä iloa kun tyttö sai lelun! :)
Se heitti sitä ylös, alas ja sivulle, heitti ja ravisti. Välillä pelkäsi Fannyn varastavan pallon, mutta välillä näytti jopa pettyneeltä kun Fanni ei kiinnostunut hänen lelustansa. Luulin että tuo on samanlainen hutilus kuin Fanni, jättää lelunsa kokoajan johkin kun löytää jotain mielenkiintoisempaa, mutta ei! se ei sitä jättänyt, välillä saattoi unohtua, mutta hetikun tajusi sen niin piti se käydä hakemassa. Aivan lopussa jätti pallon maahan ja lähti painelemaan Fannin perään joka juoksi tuhatta ja sataa edelläpäin eikä millään olisi kerennyt ottamaan palloansa mukaan, sitten tein ikävän tempun ja pistin pallon taskuun ja siihen loppui tytön leikin, vähän surkeana se katseli.

Aavalla on muuten arsyttävä tapa, kun siivotaan ja kerään lelut koriin ja viel tuulikaappiin niin eiköhän ennenkuin kerkeää imurin käynnistää niin ovi on auki ja kuuluu kauheaa tuhinaa kun Aava valitsee itsellensä leluja ja lopulta koko huusholli on taas täynnä ties minkälaista lelua ja romua.

Fannin kanssa ollaan treenailtu täyskäännöksiä ja uutena temppuna leikkiinkutsuasentoa. Täyskäännökset sujuu jo melko mallikkaasti ilman imuttamistakin, vasemmalle käännöksenä on kivan tiukka ja räväkkä. Aavan kanssa ollaan treenailtu päämääräisesti liikkeestä seisomaan jäämistä. Minä peruutan, Aava kävelee edessäni. Nyt jää jo paikoilleen vaikka kävelen pari askelta vielä jatkoa käskyn ja käsimerkin jälkeen. Yritetään saada näin peruuttamalla ensin sitä välimatkaa lisättyä mitä voin jatkaa koiran pysähdyttyä ja sitten voitas häivyttää vähän lievemmäksi käsimerkkiä. Sitten vasta sivulla seuraamisen omaisesti harjoteltaisiin, mutta asia kerrallaan. Eteen istumaan Aava tulee tosi napakasti ja aivan niin tiiviisti kuin vain pääsee. Jää tosi hyvin istumaan paikoilleen luoksetulossa, oikein näkee kuinka se on tajunnut sen että ennen kutsua ei liikuta.
Lenkilläkin aina ennen kun päästän koirat vapaaksi niin käsken odottaa kunnes annan luvan lähteä, niin vaikka Fanni viilettäisikin pitkällä niin Aava ei lähde ennenkuin annan luvan.



Paikallamakuutakin ollaan treenailtu, pisintä aikaa ei tiedä mitä pysyisi eikä ole tarviskaan, olen palkannut n. 5 sek välein. Aava on kyllä tosi motivoitunut hommaan kun mieli on iloinen molemmilla ja nameja riittää ;)
Pitäisi saadaa vaikka videoituakin kumpienkin koirien suorituksia niin näkisi paremmin. Ja kun ilmat hiukan lauhtuu (toivottavasti nyt lomalla) olisi tarkoitus kaivaa tokoeste esiin ja Fannin kanssa hioa se loppuun ennen tuota toukokuun möllitokoa (ellei sitten aikeisemmin ole vielä, kun tässä on näitä mennyt ohi suun kun olen unohtanut) mutta tuonne olen jo Fannin ilmoittanut ja on vielä tutussa paikassa ja tutut ihmiset :)


Lisäksi voitas Aavan kanssa aloitella hyppyesteen opettelua periaatteessa ilman sitä hyppyosuutta, eli niin pieni korkeus että voidaan toistella eikä koiran tarvi hyppiä noin pienenä pakotetusti. Niin että pääsee vaikka kävelemällä yli ja sitten harjoiteltais vain sitä esteelle lähettämistä ja sinne jäämistä. Tietenkin seuraamistakin pitäisi treenailla imutustyylillä, se vaan on jotenkin tosi tylsää vaikka onkin yksi tärkeimmistä osista tokossa...

Tuonne blogin sivuun lisäsin kummallekkin kalenterin mihkä ollaan menossa. Aavalla on tuossa muutama noita näyttelyitä näin alustavasti+sitten tuo tokokurssi jossa Fannin kanssa oltiin viime vuonna, oli tosi hyvä, saatiin paljon neuvoja ja nimenomaa yksilötreeniä+häiriötreeniä.


Fannilla taas on enemmän tommosia aktivointijuttuja ettei olisi elämä niin tylsää, ei varmasti noihin kaikkiin aktivointi kursseille mennä mutta ehkä pariin niistä, täytyy katsoa.

Oheen lisäilen pienestä, söpöstä Aavasta kuvia, eli vanhoja siis. Ja myös Fannista muutaman pentukuvan. Tässä olisi myös Aavasta video kun se 7 vk ikäisenä "hiukan" rökittää 7 kk ikäistä Pepiä...

n