Pirpana

Siskoni pieni tiikeripirpana on saapunut kotiin! Kotimatka meni uenssa tuhisten. Pentunen nukkui takapenkillä siskoni jalkojen päällä selältänsä kirsu rusinalla kuorsaten, kerran käytettiin pissalla ABCn pihalla kun haettiin syömistä. Yhtään ei jännittänyt tai vieroksunut, välillä söi vähän koirien pihvitikkua ja leikki pallolla. Jätettiin sitten kaksikko Jyväskylään kämpille, mutta pitihän meijän jäädä seuraamaan vähän miten se ottaa kämpän haltuun ja ottihan se, heti rupes riepottamaan kenkiä ja taisi jo haukkuakkin, oikein reipas tyttö.

Ensinmäinen yö oli kuulemma mennyt oikein hyvin. Pentu oli nukkunut viiteen asti aamulla ja pihalla käynnin jälkeen jatkanut uniansa myöhempään aamuun, mutta siskoni nukkuessa oli kuulemma kääkäleet vääntänyt matolle aamulla. Yhtään ei ollut ikävöinyt tai häirinnyt muuten yötä.

Me käytiin sitten seuraavana päivänä katsomassa taas pentua ja tälläkertaa oli meidänkin boksuttimet mukana. Ensin esiteltiin pentu Fannille Aavan odotellessa autossa. Ihan ensin kun Fanni näki pikkuisen lattialla siskoni sylissä, alkoi se rähisemään, mutta sitten tuotiin pentu pylly edellä Fanni luo ja Fanni nuuhkaistuaan tajusi luultavasti pennun olevan pentu. Pikkuinenhan innostui valtavasti Fannista, se pyöri ja hyöri ja pujotteli Fannin jalkojen välistä ja roikkui perässä. Fanni oli ensin vähän jäykkänä ja vähän yrisi murista, mutta häntä heilui kokoajan. Seuraavaksi vaihettiin koiria ja otettiin Aava. Se oli niin tohkeissaan uudesta paikasta ettei ensin edes huomannut koko pentua joka oli siskoni sylissä, sitten tarjottiin Aavallekkin ensin pennun peräpäätä ja Aava nuuhki tarkkaan. Sitten kun ne joutuivat nokakkain niin ensin Aava oli ihan hiljaa ja häntää vähän heiluttaen kuiten alkoi ärisemään. Siskoni käytti sitten pentua pissalla ja lähdettiin Aavan kanssa mukaan, sittenhän se Aavakin jo rakastui pikkuboksuun. Kun pentu käveli pihalla itse Aavan luokse ja alkoi nyppimään Aavaa huulista niin Aava vaan heilutteli häntää ja lopulta teki leikkiinkutsu hyppelyitä pennun edessä ja hyppeli pennun perässä aivan innoissaan. Ymmärtäen kuitenkin, että toinen on vielä pieni eikä ruvennut bokserimaiseen tapaan lätkimään sitä tassuilla kovasti, ihana Aava! :)

Pentu on aivan ihana! Se on hirveän pieni <3 Punnitessani sen, se painoi 3,6 kg eli reilu 2 kg pienempi kuin Aava tuon ikäisenä. Fanni on painonut viikon vanhempana 4,4 kg. Pennulla on nimiehdokkaita muttei päätettyä nimeä, mutta se on hirveä leikkisä ja rohkea, hirveästi se räkyttikin jo kun ei saanut tahtoansa läpi ja pomppii kuin pupu!

Illalla käytiin meidän ruttujen kanssa pitkästä aikaa kesäisellä lenkkipolullamme joka kiertää 7km lenkin, kyllä tykkäsivät kun saivat lukea postia kun ollaan lenkkeilty koko talvi jäällä missä ei paljon postia saa lukea!

Keskiviikkona alkaa Fannilla 6 kerran rallytoko kurssi, mummerokin saa hieroa aivosolujansa :)

pentusia pentusia

Viime viikon lauantaina lähdettiin katsomaan siskoni ja äitini kanssa Porvooseen asti siskolleni tulevaa terrieri mix pentua. Siskoni Elli lähetti sähköpostia ja tekstiviestiä, että ollaan tulossa katsomaan joka oltiin kyllä sovittu etukäteen. Oltiin jo sitten lähellä Porvoota eikä vastausta ollut vieläkään tullut viestiin. Elli soitti terrierikasvattajalle ja ne sanoivat soittavansa takaisin 5 min päästä, eikä vastausta kuullut pariin tuntiin (myöhemmin selvisi kun takaisinpäin tuli lopulta viestiä, että he olivat juuri lopettaneet vanhan koiransa ja heidän lapsensa halusivat nyt sitten pitää tämän ainokaisen vapaana olevan pennun)

Oltiin aamulla varmuudenvuoksi otettu Porvoolaisen bokserikennelin puhelinnumero ylös että nähtäisiin sitten edes boksereita. Niillä sattuikin olemaan juuri silloin 8 pentua ja 8 kk ikäinen kodinvaihtaja bokserityttö. Äiti otti sitten yhteyttä heihin ja saimme luvan tulla kylään. Siellä odotti sitten pieniä ruttunaamoja ja vähän isompiakin. Äiti oli jossain vaiheessa ottamassa jo sitä 8 kk ikäistä bokseria meille mutta onneksi saimme kuitenkin hillittyä mielemme. Ihasteltiin pentuja siinä tovi ja siskoni sitten kyseli ja mietti. Reissun tarkoitus muuttui radikaalisesti, olimme lähteneet katsomaan pieniä terriereitä, mutta lopulta kun illan hämärtyessä lähdettiin ajelemaan Muurameta kohti pyöri mielessä bokserit. Olimme lähtiessämme luvanneet ilmoittaa lähipäivinä mahdollisesta viimeisen vapaana olevan pennun varaamisesta.

Ja niinhän siinä kävi, että jo heti maanantai-aamuna aikasin siskoni soitti ja varasi itsellensä pienen 7 vk ikäisen tiikeritytön. Tällä viikolla olen siskoni kanssa kierrellyt eläinkauppoja ja hankittu tarvittavat varusteet ja huomenna päivällä lähdemme sitten ajelemaan yllättävän pian uudestaan Porvooseen kotiintuliaisena bokserityttö <3 Illalla kun tullaan niin me äidin kanssa jätetään Elli ja "vielä nimetön" pentunen kaupunkiin tutustumaan toisiinsa ja pennun uuteen kotiin ja eiköhän me jo seuraavana päivänä taas tavata ja meidänkin molossit saavat taas ihmetellä uutta ruttukuonoa. Fannista jo tiedetään, että se ottaa varmasti pennun hyvin, mutta täytyy myöntää, että vähän jännittää Aavan reaktio...sitä odotellessa. Mutta kyllä kuuluu varmasti syvä huokaus kun ovi sulkeutuu pennun perässä.....huh, ei se tänne jäänytkään.

Tiet ovat olleet kovin liukkaita ja ollaan lenkkeilty päivttäin jäällä mikä on kyllä sekin kovin liukas, on tullut testattua liukkaus sekä selältään, että spakaatin muodossa, vyäk.

Eilen käytiin ihastelemassa Aavan sisarpuolia, olihan ne "ihan" söpöjä....pitäisi tuommoiset laissa kieltää, pienet ruttukuonot :) Ja kyllä muuten tutkittiin hajut tarkkaan kotona, etenkin Aava tutustui sisaruspuoliinsa tarkasti!

Tänään kun käytiin ostamassa Ellin pentuselle vielä tarvittavat viimehetken tarvikkeet niin löysin tuolle meidän ilmavaivaiselle pikkuneidille ruokakupin. Nuo kun maksavat oikeina 40 e paikkeilla, mutta löysin hlavan "feikki" mallin siitä ja vielä puoleen hintaan. Ruokailua hidastavat ruokakupit jonka pitäisi estää hotkimista. Tänään iltaruoan muodossa kokeiltiin noita ja melkein näki kuinka Aavankin korvista nousi savu kun oli niin himskutin vaikea syödä siitä. Totesin kyllä, että taitavat olla tarkoitettu vähän kapeakunoisemmille koiraroduille :)

Pistän vielä videon jäälenkiltä kun vähän tottisteltiin, näyttää vähän typerältä kun sielä oli niin liukasta niin toi kävely on vähän hidasta ja kömpelöä---

Viikonloppua ja viikon alkua

Lauantaina oltiin Fannin kanssa kaverin koirien "synttäreillä". Oli kivaa ja Fannikin näki koirakamujansa! :)

!

meijän lintukoira, oikeoppinen ote ja kaikki :)

Sunnuntaina tuli sitten 13 vrk täyteen Aavan leikkauksesta ja koska tikit oli jo ihan liian kauan ollut kun olis seuraavaks painunut ihon alle niin poistettiin sitten ne pinsetein ja kynsisaksin. Aava makasi nätisti paikoillaan ja kaikki tikit tuli kokonaan poistettua ja haava näyttää hyvältä ja oli jo rupeutunut umpeen ja karvaakin jo kasvaa päälle.

(kuva tikkien poiston jälkeen)

Käytiin myös sunnuntaina jäällä ja otettiin jotain tottis kuvaa ja oon tähän loppuun lisännyt sen, hiukan Aava pakkaa kuvista päätellen edistämään, mutta pikku ongelmia, tässä vielä on patukka kainalossa eikä taskussa.

Alkuviikosta on tuullut tosi paljon eikä ole ollut aikaakaan lenkkeillä joten lenkkeilyt ovat jääneet vähemmälle, tänään taas käytiin jäällä lenkkeilemässä ja tottistakin otettiin kummankin koiran kanssa, ihan hyvältä näytti seuraamispätkät.

Fannin kanssa alkaa pian keskiviikkoiltaisin se rallytoki kurssi, saa nähdä mitä Fanni tykkää. Porukkatokotkin siirtyy pääsiäisen jälkeen maanantaille niin josko tulis sielläkin pitkästä aikaa käytyä. Aavan kanssa pyritään nyt kotona treenaamaan ainakun jaksaa, kerkiää ja viitsii ja jos välillä pääsis käymään myös KS-bokseritottiksessa.

Lauantaina lähetään ilmeisesti Porvooseen katsomaan siskon kanssa pieniä 5 vk ikäisiä

sekarotuisia terrierilapsukaisia, siskoni kun mahdollisesti ottaa tästä pentueesta tyttöpennun itsellensä. Saa nähdä mitä molossit tykkää äkäisestä terrieritytöstä kun se tulee kyläilemään

viikonloppuisin ja varmasti arkipäivisinkin kun tulee asustamaan tuohon

Jyväskylään :)

Uudet kotisivut: http://www.ruttuturvat.tarinoi.fi/

Tule hyvä Patti, älä tule paha Patti, tule hyvä Patti!

Tiistaina tuli kirje lääkäristä, se sisälsi sekä suoraan Englannista tulleen englannin kielisen lausunnon, että lääkärin suomentaman lausunnon.

Lääkärin terveiset:
"Aavan kudosnäytteestä tuli patologilta vastaus. Kyseessä on hyvänlaatuinen trikoblastooma-kasvain. Se on karvatupen "alkusoluista" lähtevä kasvain. Kasvaimen poistoreunat =marginaalit ovat kasvaisoluttomiaeli puhtaat. Näinollen kasvain mitä ilmeisemmin on tullut kokonaan poistettua ja uusiutumisriskion erittäin pieni.

Kyseessä oli kuitenkin hyvänlaatuinen kasvain eli etäpesäkkeitä se ei ole lähettänyt ja syytä jatkohoitoihin ei ole."

Tikitkin ovat pysyneet Aavan matkassa ja lähipäivinähän ne jo poistetaankin.

Tähän pistin mukaan videota kun oltiin siskoa vastassa jäällä ja nuo vetivät potkuria...

Hiihtoloman loput

Lauantaina lähdettiin aamusta siskojen kanssa mummolaan Kokemäelle, Poriin. Ruttuturvat tuli mukaan tietenkin. Fanni oli tapansa mukaan oikein mukava, tervehti mummon ja papan ja meni maate ja tarkkaili sieltä. Mutta taas Aava oman tapansa mukaan juoksi ristiin rastiin taloa jatkuvassa liikkeessä hermostumiseen asti ja saikin viettää aikaa yksinänsä pihalla peuhaten myös paljon. Kotimatkalla Aava vasta järjestikin ongelmia. Kun oltiin ajettu jo yli puolen välin matkaa niin se oli nukkunut ihan rauhassa Fannin kanssa takakontissa kunnes alkoi pitämään hirveää läähätystä aivan kuin olisi happi ollut loppumassa. Avattiin sitten ikkunoita, että ilma kiertää paremmin, mutta Aava vaan jatkoi hönkäilyään. Sitten Aava rauhoittui kuin taikaiskusta ja kuului "prhlöööprrrr" ja kuvottava haju levisi autoon. Vilkaisin sitten taakse ja auton takakontti oli seiniä myöten RIPULISSA. Pysähdyttiin sitten jollekkin sivutielle ja päästettiin koirat pihalle ja Aava heti reunaan ripuloimaan. Selvisi sitten, että miksi se heittäyty niin oudoks yhtäkkiä kun ei voinut sanoin kertoa hätäänsä ja sen hädän taas selitti Aavan juoma muutaman päivän seisonut kissanmaito jonka se litki kipan tyhjäksi....matkaa oli vielä jäljellä ja pistettiin Aava takakonttiin josta se löysi puhtaan nurkan minne käpertyi nukkumaan. Fannia on niin sivistynyt ettei me voitu sitä pistää sinne taakse joten penkillä oli vielä yksi paikka tyhjä jossa Fanni sitten istui polleena loppumatkan minun vieressä....kotona odotti auton siivous urakka :)

Viimeinen lomapäivä, sunnuntai vietettiinkin sitten jäällä aurinkoisessa säässä ulkoillen. Aamusta aamupalan sulattelun jälkeen lähdin koirien kanssa jäälle hiihtämään. Muutaman päivän suojasään ja uudestaan tulleiden pakkasten ansiosta siellä oli ihan mahtava hankikanto ja oli aivan loistavaa luistella suksilla siellä, sen oli huomannut moni muukin sillä yleensä niin melko rauhallisella Muuratjärvellä oli vilinää hiihtäjien, potkukelkkailijoiden ja kävelijöiden muodossa.

Illalla mentiin vielä sitten äidin ja koirien kanssa jäälle kävelemään iltapäivän auringossa. Lenkistä tulikin vähän pidempi kun käveltiin jään kautta hautausmaalle ja takaisin. Kotiin tultaessa olikin sitten vihdoin jo kaksi väsynyttä bokseria. Matkalla välillä pidin Aavalle koulutustuokioita ja heiteltiin frisbeetä.

Aavan haava näyttää nyt hirmu hyvältä, on parantunut tosi hyvin! Eikä ole yrittänyt enään yhtään raapia tai "sabotoida" sitä.

Tänään alkoikin jo arki ja koirat joutuivat taas jäämään keskenään kotia. Käytiin jäällä tämänkinkertaisessakin auringonpaisteessa potkukelkalla potkuttelemassa tänään koulun jälkeen. Siinä sitten välillä pysähdeltiin ja pidettin "koulutustuokioita" Aava on kyllä pikkasen motivoitunut koira ja aina valmis kaikkeen :) Fannikin kyllä kun on vaan namia ;) Aavan kanssa huomasin semmosen ongelman luoksetulossa että se tulee pikkasen liian kovaa päin. Kokeiltiin nyt suoraa luoksetulosta eteentuloa ja ilman mitään apuja kädet sivulla se juoksi suoraan eteen istumaan, mutta se tulee semmosella voimalla ja vauhdilla, että mun polvet on pian sisässä, mutta yritän parhaani mukaan pitää polvet kunnossa. Onhan tämäkin parempi kuin se että koira tulee liian laiskasti, jos tämä äityy suureksi ongelmaksi niin mietitään sitten jotain hidastusratkaisua :)

Nimpparisankari ja sen kamun "rauhaiseloa"

Tikkien poistoon asti piti olla rauhallista kävelylenkkeilyä, mutta täytyy myöntää, että Aava ei ole hihnaa nähnytkään leikkauksen jälkeen. Me ollaan nimittäin lenkkeilty jäällä ja kenelläkään ei kestäis pää jos toi elohiiri joutuisi 2 viikkoa kävellä vain hihnassa... kyllähän Aava nyt joutuu vähän rauhallisemmin elää kuin yleensä ja sisällä pitää olla kokajan loimi tai t-paita päällä. Haava on sen verran löysän nahan keskellä, että se ei kovin helposti repee ja kyllä se jo on paranemaan päin, koska eilen sitä alkoi kutittaakkin ja Aava yritti sitä raapia, pitää nyt vain haalealla vedellä vähän helpottaa kutinaa jos vielä jatkuu ja ainakin estää haavan repimisen.

Meijän tontilla on nyt ollut metsuri pari viikkoa arkipäivisin kaatamassa puita. Fanny käy päivisin talon kulmalla haukkumassa oranssipukuista muukailaista joka on vallannut hänen tonttinsa. Aava jättää ne hommat Fannille, mutta illalla kun Aava käy pissalla niin se käy aina tarkistamassa miten työ on edennyt tältä päivältä.
Koirat pääsivät iskän mukana tekemään yks päivä lähempääkin tuttavuutta metsurin kanssa ja metsuri oli kuulemma todennut ettei ne näköjään olekkaan niin vaarallisia miltä näyttävät ;)

Jäällä on hirveästi vettä ja luntakin ihan riittäviin kun ei ole kantohankea. Ollaan oltu ihan vain kävellen ,mutta eilen oltiin lumikengillä liikenteessä kun oli hieno aurinkoinen keli. Eihän se varmasti koirille kiva ole kun on vettä niin paljon, mutta kun siihen on tyydyttävä niin ei se niitä sen enempää haittaa.

Tänään perjantaina oltiin sitten meijän naapurin hautajaisissa aamupäivällä. Tänään on siis myös Fannin nimipäivä (nimi tuli ihmisten kalenteriin viime vuonna) ehkä Fanni saa jonkun hyvän luun ja jäälenkin :)