Viikko sitten käväistiin siskon kanssa boksereiden kesäleirillä Kokemäellä. Oltiin ainoastaan yksi päivä haku-ryhmässä, koska siskolla oli töitä. Kumpikaan koirista ei ole koskaan ennen tehnyt hakua ja oli ihan mielenkiintoista nähdä sitten niitteen toimintaa asiassa. Kerettiin sen päivän aikana käymään koirat läpi kerran ja aloittelijat kahteen kertaan, mukaanluettuna meidät. Tehtiin kummallakin kerralla kummallekkin koiralle tallatulla alueella ns. tuuli-ilmaisulla pistot kolmelle maalimiehelle. Ideana oli se, että koiran hihna pujotettiin pantaan niin, että se irtosi heti kun koira päästettiin menemään. Maalimies oli mennyt jo piiloon ennen koiran tuloa vähän matkan päähän ja sitten odotettiin ihan hiljaa ja odotettiin, että koira saa vainun ja sitten se päästettiin mitään sanomatta (tosin kouluttaja antoi luvan sanoa Aavalle lähtöluvan, kun ei uskaltanut ilman lupaa lähteä) menemään ja maalimies palkitsi koiran piilolla.
Aava ja Salli olivat kummatkin tosi ihmeissään ja varovaisia maalimiehien luo mennessä, jota monet porukassa ihmettelivätkin, bokserit kun yleensä hyppäävät kai ensinmäisenä syliin kun ihmisen näkevät. Salli meni vielä jotenkin, mutta Aava meni ekalla kierroksella äärimmäisen varovasti ja karvat pystyssä puskien takana lymyilevien maalimiesten luo, etenkin viimeisenä kuusen alle piiloutunut maalimies oli oikea mörkö!
Ruokatauon aikana Aava oli selvästi miettinyt asiaa ja hoksannutkin jotain. Kouluttajakin oli äimissään kun Aava toisella kierroksella vainun otettuuaan lähti seuraamaan selvää ilmasta nostettua hajuvanaa mennen pienen pientä mutkittelua suoraan piilolle. Ensinmäiselle ja toiselle piilolle Aava meni reippaalla laukalla eikä ujostellut yhtään maalimiesten luona. Kolmas piilo oli taas sama kuusi kuin viime kierroksella ja kun Aava sai vainun maalimiehestä niin se kävi kuusen nurkalla ja juoksi minun luo karvat pystyssä ja korvat luimussa "tuu äkkiä kattoon, tuolla on taas se sama mörkö!" mutta palasi kuitenkin takasin ja maalimiehen lepertelyn jälkeen lankesi maalimiehen nameihin ja tuli onnellisena maalimiehen kanssa pois piilosta. Sallikin alkoi toisella kierroksella mennä jo rohkeammin maalimiehien luo ja otti yllättävän hyvin ja keskittyneesti vainua maalimiehistä! Kummatkin koirat on kuulemma ihan varteenotettavia hakukoiria, mutta niille on tärkeää, että ne pitävät hauskaa maalimiesten kanssa kun ne on selvästi jänniä juttuja niille. Kouluttajana sattui olemaan KS-palveluskoirayhdistyksen haku-kouluttaja ja me voidaan kuulemma ottaa häneen yhteyttä jos haun treenaaminen kiinnostaa!
Tiistaina oltiin Aavan kanssa oman kerhon järjestämässä toko-kokeessa jossa tuomarina oli Marita Packalen. Koe oli etuajassa ja heti paikalle päästyämme lähdettiin melkein suorinta tietä ryhmäliikkeisiin, Aava oli jostain syystä jo valmiiksi aivan läkähtynyt ja laiskan oloinen joten siitä sitten tiesi mitä tuleman pitää, se laahusti ja läähätti kuin mikäkin laiskiainen ja seuraamiset oli melko kamalia. Positiivista oli, että kaikki istumaannousut ja maahanmenot toimivat, vaikkakin hitaasti. Tuloksena tuli ALO2 pisteillä 154, joten montaa pistettä ei olisi tarvittu että olisi ykköstulos saatu. Tuomari on tyyliltänsä aika lepsu ja saatiin kyllä melko hyviä pisteitä suorituksiin verraten :-)
Luoksepäästävyys 10
(nousi seisomaan ja käveli vastaan)
Paikalla makaaminen 0
(alussa makasin hyvin ja rennosti kahden koiran välissä, puolessavälissä vaihtoi lonkalle ja ihan loppupäässä nousi seisomaan!! kivenmurikka lonkan alla? :-D mutta pysyi loppuun hienosti paikallaan seisoen)
Seuraaminen kytkettynä 9
(huippupisteet suoritukseen nähden :-D )
Seuraaminen taluttimetta 8
(laiskaa ja jotkut koirat älisivät kentän laidalla niin Aavan pastmat sekosivat täysin)
Maahanmeno seuraamisen yhteydessä 8
(haahuili seuruussa, mutta meni maahan!! lopuksi perusasennon ennakointi)
Luoksetulo 10
(vähän vinoja loppuasennot, mutta ihan kiva muuten)
Seisominen seuraamisen yhteydessä 10
(Taas seuruussa haahuili, pysähdys hyvä, mutta lopussa väisti minua)
Estehyppy 10
(hyppäsi ekalla ponnekaasti ja pysähtyi terävästi käskystä!)
Kokonaisvaikutus 8
Eilen oltiin taas pitkästä aikaa vepeilemässä Aavan kanssa. Alussa treenailtiin pareittain kuivalla maalla esineen vientiä, joka alkoi sujumaan ihan yllättävänkin hyvin. Vedessä tehtiin hukkuvan pelastusta ja veneen hakua. Jostain syystä vaikka Aava kotona on aivan himouimari niin tuolla se on tosi varovainen käytökseltänsä vedessä, mutta kun se kerää tarpeeksi rohkeutta niin kyllä se rupee varmasti toimimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tassunjälkesi :---)