torstai 3. joulukuuta 2015

kesäkuusta joulukuuhun


Täyden kympin Fanny!! <3

Puoli vuotta edellisestä tekstistä, kylläpäs onkin aika mennyt nopeasti..

Aloitetaanpa vaikka Fannin kuulumisista. Kesäkuussa Fannilla oli aivokalvontulehdusepäilyn vuoksi kortisonikuuri menossa ensimmäistä kierrosta. (Tästä voit lukea, jos on mennyt ohi). Kuuri saatiin lopetettua ja Fanni oli oma itsensä muutaman viikon, kunnes oireet palasivat takaisin ja aloitettiin kortisonikuuri uudestaan. Uusintakuuri ei mennyt ihan niin hyvin kuin ensimmäinen ja oireet ei kortisonista huolimatta pysyneet täysin poissa. Mentiin käymään meidän omalla lääkärillä (eri lääkäri kuin miltä saatiin alunperin aivokalvontulehdus-diagnoosi kesäkuussa) ja tämä lääkäri ihmetteli, että näin vanhalla bokserilla olisi aivokalvontulehdus, kun yleensä ne on ollut nuoria koiria. Fannia tutkittiin sitten vähän enemmän mm. röntgenkuvin, joissa selkäranka näytti muuten ikäänsä nähden kuulemma erittäin hyvältä, mutta niskassa näkyi pari kaventunutta nikamaväliä. Diagnoosiksi siis tällä kertaa, että niskakipukohtaukset johtuisivatkin kaventuneista nikamaväleistä tai toisessa tapauksessa aivokalvossa olevista hyvälaatuisista, mutta vaikeasti leikattavista kasvaimista. Saatiin ohjeet kortisonin hitaaseen "alasajoon" ja reseptit tehokkaampiin kipulääkkeisiin.
Näillä ohjeilla ollaan nyt jatkettu ja kaikki on mennyt hyvin kivuttomasti lukuunottamatta viime viikon paria päivää, jolloin niska rupesi taas lievästi oireilemaan. Muutamana päivänä tiukempaa kipulääkkettä ja lepoa ja hetken päästä Fanni oli taas oma itsensä.
Kortisonia syötetään vielä pari viikkoa yhä pienemmällä annostuksella ja sitten pitäisi päästä siitä kokonaan eroon. Harmittaa vaan, mitä kortisoni on tehnyt Fannille; kaikki sen ikäänsä nähden hyvät lihakset on kuihtuneet pois ja tilalle on tullut pyöreä maha. Jos vielä alkukesästä Fanni lenkkeili meidän mukana reippaasti välillä jopa 10km lenkkejä, niin nyt sen kanssa 400m postinhakureissutkin on melkoisen hidastempoisia eikä tule kuuloonkaan, että sen kanssa voisi enää lähteä ns. virallisesti lenkille.. myös sen koko ulkoinen olemuskin on melkoisesti vanhentunut.. :(
Pääasia kuitenkin, että Fanni on nyt tällä hetkellä kivuton ja mieleltänsä virkeä. Ollaan myös käyty nyt useampia kertoja koirauimalassa liikkumassa nivelystävällisesti ja varmasti jatketaan tätä läpi talven!
Ja hei, Fanni täytti myös 21. lokakuuta täyden kympin verran!! <3


Aavan kanssa ollaan tokoiltu, tottisteltu, jäljestetty pellolla, agiliidelty treeneissä ja epävirallisissa kisoissa, leikitty maalimiehen kanssa, käyty parissa näyttelyssä, uitu ja lenkkeilty! Ollaan me siis aina välillä jotain tehty vaikkakin varsinkin tokoa ollaan vältelty kyllä vähän turhan lahjakkaasti.. :-D
Aava täytti myös 27. elokuuta 5 vuotta! <3

Aava myös vihdoista viimein steriloitiin tämän viikon maanantaina! Ennen leikkausta otetuista munuais- ja maksa-arvoista ei löytynyt mitään huomautettavaa ja itse leikkauskin oli mennyt hyvin. Eka yö leikkauksen jälkeen oli melkoisen levoton, ilmeisestikin Aava sen verran kipuili ja oli muutenkin vähän sekaisin vielä. Seuraavana aamunakaan ei vielä ruoka kelvannut, mutta ilmeisesti aamun kipulääkeannoksen vaikutuksesta Aava pikkuhiljaa piristyi ja oli päivällä jo iloinen itsensä ja tällä hetkellä meno meinaa alkaa olla jo aika vauhdikasta.
Pyysin ottamaan samalla Aavasta myös kilpirauhasarvot varmuuden vuoksi, mutta tuloksia niistä ei ole vielä saatu.

(tokoilukuvat ottanut Satu Kajosmäki, uintikuvan Riikka Valkonen)

Syksyn aikana talouteemme muutti myös uusi uljas asukki, nimeltänsä Pöpö. Pöpö oli alunperin koetestissä siskoni luona, mutta laumassa eläneenä se ei oikein osannut asettua perheen ainoaksi koiraksi. Pöpö teki kuitenkin meihin niin ison vaikutuksen ettei me sitä enää hellitty takaisin antaa ja niin se sitten muutti meille joukon jatkoksi <3
Yhtenä suurimpana syynä Pöpön meille muuttoon oli myös se, että se tuli niin hyvin toimeen meidän äkäpussi Aavan kanssa..eihän siitä muuten olisi oikein mitään tullut. Ja Aava näyttää itseasiassa nauttivan kovasti siitä, että sillä on joku spurttikaveri lenkillä, kun Fannista siihen ei enää ole. Pöpö on ihan hirmuisen hellyydenkipeä ja rakastaa kyllä koko sydämellänsä unohtaen välillä ettei ole ihan mikään pieni poika. Typistetyn häntänsä takia Pöpön kanssa ei valitettavasti voi Suomen puolella kilpailla missään, mutta luulen sen olevan onnellinen ihan ilman kisakenttiäkin :-)



Myös Salli on saanut oman kaverin itsellensä, kun Sylvi-pentu muutti Sallin hoiviin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tassunjälkesi :---)