Tokonuorten valmennusviikonloppu nro.2

Viime viikonloppuna oltiin kennelliiton tokonuorten valmennusviikonlopussa taas pitkästä aikaa ja erittäin antoisaa ja hauskaa taas oli!

Perjantaina iltapäivällä saavuttiin Klaukkan koulutustilaan ja alkuesittelyiden jälkeen päästinkin heti jo koirien kanssa treenailemaan. Ryhmä jaettiin kahtia ja ensiksi päästiin pääkouluttajamme Riikka Pulliaisen paikallaolo-syyniin. Otettiin paikallaoloa sekä maaten että istuen ja otettiin paljon erilaisia häiriöitä mukaan. Aava oli hyvin pätevänä ja malttoi loistavasti kaikesta huolimatta.
Seuraavaksi siirryttiin Nina Frantsin häiriköintiin. Koiran piti pysyä perusasennossa ja pitää katsekontakti ohjaajaan ja Nina yritti kaikin tavoin saada huomion itseensä. Alku kankeuksien jälkeen Aava hokasi nopeasti mistä oli kyse ja malttoi hyvin keskittyä olennaiseen.
Treenien jälkeen lähdettiin kahdella tilataxilla hotellille ja iltapalan jälkeen mentiin untenmaille (oli koirakin muuten melkosen väsynyt!).

Iloisena yllätyksenä tokonuorten-ryhmään on valittu nyt myös toinenkin bokseri! Aava ja Jedi paikkamakuussa :-)

Lauantai-aamuna lähdettiin heti aamupalan jälkeen taas kohti koulutushallia ja aloiteltiin heti treenejä. Ryhmä jaettiin taas kahtia ja me mentiin aluksi Riikan oppiin. Aluksi katsottiin vähän koiran palkkausta lelulla sekä sosiaalisella palkalla. Leluun Aava nyt tietenkin sytty heti, sosiaalista palkkausta ollaan harjoteltu ja se on toiminut nykyään jo paremmin, mutta nyt Aava oli pikkasen jotenkin nihkee eikä lähtenyt oikein mukaan kunnolla.
Sitten jatkettiin Riikan kanssa kaukoja, joita ollaan kotona sillointällöin olohuoneessa tehty ihan "nami nenässä kiinni -tekniikalla". Kokeiltiin niitä ja Aavahan osasikin paljon paremmin kuin kuvittelin! Riikka kehui Aavan vahvasti oikeaa tekniikkaa ja käski vain rohkeasti lähtemään häivyttämään käsiä ja pidentämään välimatkaa.
Päivän puolivälissä vähän syötiin ja kuunneltiin luentoa henkisestä valmennuksesta.
Seuraavaksi me päästiin vierailevan kouluttajan Anna Liukon kanssa treenailemaan jääviä ja noutoa.
Ensin pureuduttiin hetkiseksi jääviin ja etenkin siihen maahanmenoon joka tuntuu aina vain olevan hieman hidas ja epävarma. Saatiin siihen myös vinkkejä vähän erilaisilla palkkaustekniikoilla ja muilla uusilla jutuilla, joita lähdetään toiveikkaasti kokeilemaan.
Aavan kanssa ollaan pidetty ainoastaan hauskaa kapulan kanssa ja tehty paljon vauhtinoutoja, mutta en ole löytänyt oikeaa keinoa saada palautusta toimimaan, kun Aavalla on tapana sylkeä kapula pois jos houkuttelen sitä palautusasentoon eli eteen istumaan. Annalta saatiin erittäin toimiva vinkki tehdä loppuasentoa patukan avulla: kun Aava taistelee patukasta niin otan patukan molemmista päistä kiinni ja vedän se patukan avulla oikeaan paikkaan istumaan, sitten voin vähän höllätä otetta ja kun Aava siltikin pysyy istumassa niin leikki jatkuu taas. Aluksi itseä hieman epäilytti, että näinköhän Aava yhdistää muka edessä istumisen myös kapulan kanssa, mutta väärässä olin! Kotona kun tehtiin eka patukan kanssa tätä vähän aikaa ja sitten vaihdettiin kapulaan ja pyysin Aavaa eteen istumaan niin sehän tuli ja hienosti tulikin!!
Sitten ahtauduttiin taas taxeihin ja palattiin hotellille, jossa käytiin porukassa lenkillä ja iltapalan kautta taas väsyneinä nukkumaan.

Sunnuntaina kerättiin tavarat kasaan ja lähdettiin aikaisin aamusta takaisin hallille. Me päästiin ensiksi uuden kouluttajan, Pernilla Tallbergin kanssa työstämään uutena asiana luoksetulon stoppia. En ole uskaltanut Aavalle lähteä aikasemmin oikein omatoimisesti opettamaan sitä, kun vähän pelkäsin että sitten menee luoksetulo pian hiippailuksi kun tarpeeksi möhlin asian kanssa. Ihan hyvä olikin, että ei olla sitä lähdetty tekemään ja nyt saatiin loistavia vinkkejä joilla on hyvä lähteä sitä treenailemaan sekoittamatta sitä vielä itse luoksetuloon ollenkaan.
Sitten taas syötiin välissä ja siirryttiin Riikan oppiin tekemään vähän hyppyä, ruutua ja seuraamista. Aavalla on ollut kokeissa ongelmana pieni epävarmuus hypylle lähdössä ja tehtiin sitten niin, että vähän hetsasin Aavaa ja pidin pannasta ja sitten kun se on jo hyppäämässä niin pallo lentää sen ohi palkaksi. Tämä alkoi toimia, kun Aava ensin tajusi homman idean ja tullaan tätä nyt varmasti paljon käyttämään juuri tähän epävarmaan lähtöön. Kokeiltiin vielä ekaa kertaa ruutua ihan vain niin, että Riikka vei pallon ruutuun ja Aava lähetettiin sinne eikä siinä nyt mitään ongelmia syntynyt.  Lopuksi kun aikaa oli vielä niin Riikka halusi nähdä Aavan seuruuta. Seuraaminen on muutenkin nykyään taas pikkasen hajoamassa ja nyt kun Aava oli vielä äärettömän väsynyt ja kuumissaan niin eihän se kovin kaunista ollut, ei ehkä olisi kannattanut viimeiseks liikkeeksi enää sitä ottaa. Riikka huomasi saman kuin minä, että Aava ikäänkuin eksyy totaalisesti oikealle käännöksissä ja siihen saattiin neuvoksi vaihtaa palkan paikka oikeaan käteen josta se sen sitten saa heti käännöksen jälkeen. Nykyään me ollaan seuraamista tehtykin paljon palkka oikealla, koska Aava helposti vaipuu liian taakse ja toivois pikkasen lisää potkua siihen.
Sitten olikin aika lähteä pää täynnä ajatuksia ja äärettömän väsyneen koiran kanssa kohti kotia.

Aavaa harmitti jättää pallo ruutuun

Valmiina pelastamaan palloa!