Hölmöläiset

Kevät on jo kovassa vauhdissa, linnut laulaa ja lehtisilmutkin ovat jo puhjenneet. Viime kirjoituksen jälkeen ollaan keritty vähän enemmän taas treenailemaan ja muutenkin puuhastelemaan ja uusia suunnitelmiakin on tehty kevääksi/kesäksi.
Valitettavasti täytyy kyllä todeta, että meidän huonosti alkanut vuosi sairasteluineen ei ole kyllä täysin taaksejäänyttä elämää ja eläinlääkärissä on ikävä kyllä taas tullut vierailtua.

Fanni on parantunut sterilaatiosta ihan täysin eikä mitään muutoksia koirassa ole tapahtunut, ellei lenkeillä lisääntyneitä juoksuhepuleita oteta laskuihin.
Se on kärsinyt kuitenkin viime kerran jälkeen pari kertaa taas niistä mystisistä niskakipuiluista, toinen kesti useamman päivän, toinen ei kestänyt päivääkään. Ollaan käyty nyt kaksi kertaa kraniosakraaliterapiassa ja samalla akupunktiossa hakemassa apua tähän ongelmaan ja samalla siltä on hoidettu muitakin "kehon epätasapainoisuuksia" mitä siitä löytyi.
Silloin sterilaation yhteydessä tutkittiin Fannin nisäkasvainta joka sillä on aina ilmestynyt juoksujen aikoihin ja sitten häipynyt pois. Tätä kyhmyä käskettiin seurata 1-2 kk sterilaation jälkeen josko se hormoonitoiminnan lakatessa häipyisi, mutta nyt leikkauksesta on yli 2 kk eikä kasvain ainakaan pienentynyt ole...
Ensin vähän mietitiin että ei mentäisi lääkärin pakeille, koska moni on sanonut nisäkasvaimen vain riehaantuvan jos sitä sörkitään, mutta oman mielenrauhan takia päätettiin kuitenkin mennä. Tällä viikolla käytiin siis näyttämässä kyhmyä ja leikkaustahan tietenkin suositeltiin mahdollisimman pian, koska koira on kuitenkin iästään huolimatta perusterve (kasvain on siis kokonaisuudessaan pienen nyrkin kokoinen takanisässä). Leikkausaikaa varataan siis todennäköisesti ensiviikolla...nyt täytyy vain toivoa ettei olisi kovin ärhäkkä kasvain...
Fannikin on koko elämänsä ollut kyllä niin harvinainen vierailija lääkärillä, mutta nyt sitten kymppiä lähestyttäessä saa kokoajan pelätä mitä seuraavaksi tuleman pitää :(

Mummero <3

Siskon koira, Salli, taas oli pari viikkoa sitten Seinäjoella TTA-leikkauksessa, osittain poikki olleen ristisiteen takia. Se on vuoden ikäisenä loukannut toisen jalan lumihangessa ja jo silloin se kävi Seinäjoella tutkimuksissa, eikä mitään jalasta löytynyt. Kyseinen jalka ei kuitenkaan oikein koskaa palautunut täysin ennalleen ja nyt sitten kevättalvella rupesi raju ontuminen ja niin sitten tutkimusten kautta jouduttiin leikkauspöydälle. Jalka on jo ruvennut hyvin kuntoutumaan, mutta pitkä kuntoutus on vielä edessä.

Aava taasen on joutunut laihdutus- ja kuntokuurille. Minä sain koulumatkoja varten uuden pyörän ja siitä innostuneena ollaan käyty silloin tällöin pyöräilemässä 4-6 km lenkkejä. Itse en ole koskaan innostunut koiran kanssa pyöräilemisestä, koska minusta tuntuu että se on niin tylsääkin koiralle, mutta nyt ollaan siis käyty silloin tällöin ihan Aavan kuntokuurinkin takia. Me pyritään kuitenkin pyöräilemään poluilla ja hiekkateillä, ettei tarttisi ainkaan asfaltilla juurikaan mennä.
Ollaan käyty pari kertaa bokseritottiksessa, peltojälkeilemässä, kevään ekoissa agilitytreeneissä ja kotona ollaan treenailtu tokojuttujakin. Pitkästä aikaan oltaisiin menossa taas kokeeseenkin kokeilemaan!
Ensi viikolla on Fannille ja Aavalle varattu hieronnat, kun viime kerrasta on taas vierähtänyt ihan huomaamatta turhan paljon aikaa.
Yritän saada kirjoiteltua tänne nyt vähän useammin, joten palataan pian asiaan.
Hyvää kevään jatkoa kaikille!

"Mm, täällä tuoksuu kevät!"